Säännöt kokonaisuudessaan

SAIRAUSKASSA PEKON SÄÄNNÖT

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Vakuutuskassan nimi on Sairauskassa Peko, ruotsiksi Sjukkassa Peko.

Kassan kotipaikka on Pietarsaari.

2 §

Kassan tarkoituksena on näissä säännöissä määriteltyjen etuuksien myöntäminen.

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella lakia eläkesäätiöistä ja eläkekassoista (946/2021) ja vakuutuskassalakia (948/2021).

Kassan toimintaa valvoo Finanssivalvonta.

3 §

Kassassa on oltava vähintään 100 vakuutettua.

TOIMINTAPIIRI JA VAKUUTUSSUHDE

4 §

Kassan toimintapiirin muodostavat seuraaviin työnantajiin työsuhteessa olevat henkilöt:

1.Koncentra Pistons Oy

2.B.Portin Oy

3.Alfen Elkamo Ab

4.Martekons Oy

5.Amada Automation Europe Ltd

6.Oy Elho Ab

7.Ateno Oy

8.Ab Ekeri Oy

9.Flowplus Oy

10.sekä edellä mainittujen työnantajien toimihenkilöt.

Toimintapiirin muodostavat työsuhteessa olevat henkilöt, joihin sovelletaan SAK:n työntekijä-sopimusta ja jotka saavat työnantajalta pääasiallisen toimeentulonsa.

11.Sekä työssäkäyvien vakuutettujen puolisot samoilla ehdoilla kuin eläkeläiset.

12.Kassan toimintapiiriin kuuluvat myös tämän sairauskassan palveluksessa olevat henkilöt.

Kassan toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu henkilöt,

joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi ja enintään kolme kuukautta kestäväksi.

Kassan vakuutettuja ovat kaikki kassan toimintapiiriin kuuluvat henkilöt ja vakuutussuhde on vapaaehtoinen. Kassan vakuutetuksi on oikeutettu liittymään 6 kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Kassan hallitus toteaa vakuutusehtojen täyttymisen.

Sekä työsuhteessa ja sairauskassan jäsenenä 10-vuotta olleet eläkkeelle siirtyvät henkilöt. Eläkkeelle siirtyvän on haettava kassan jäsenyyttä 3 kuukauden kuluessa työsuhteen päätyttyä.

Työsuhteessa olevan vakuutetun puolison kuuluminen kassan toimintapiiriin päättyy, kun jäsen eroaa tai erotetaan kassasta.

Vakuutussuhde päättyy kun irtisanottu menee töihin toimintapiirin ulkopuolelle tai rupeaa yrittäjäksi tai tehtyään kassalle kirjallisen eroilmoituksen.

Vakuutussuhteen alkaessa vakuutetulle annetaan kassan säännöt.

Vakuutettuja tiedotetaan sääntömääräyksistä ja muutoksista postitse, kassan internetsivuilla sekä työnantajien ilmoitustauluilla.

KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

5 §

Vakuutettu eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin.

Vakuutettu voidaan erottaa kassasta ainoastaan näiden sääntöjen 15 §:ssä mainituissa tapauksissa.

Vakuutetulla, joka eroaa kassasta ei ole oikeutta liittyä uudelleen kassan vakuutetuksi ellei työpaikka kuulu kassan toimintapiiriin. Vakuutettu, joka erotetaan kassasta, ei ole oikeutettu uudelleen liittymään kassan vakuutetuksi.

Vakuutettu katsotaan eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt vakuutusmaksujen suorittamisen 4 kuukauden ajalta.

6 §

Vakuutetulla, joka eroaa tai erotetaan kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.

JÄSENMAKSU

7 §

Kassan vakuutusmaksu on 1,4 prosenttia vakuutetun työnantajalta saamastaan ennakkoperintälain alaisesta palkasta kuitenkin vähintään 30,- euroa ja enintään 75,- euroa kuukaudessa.

Eläkeläisten, puolisoiden sekä lomautettujen vakuutusmaksu on 35,- euroa kuukaudessa. Osa-aikaeläkeläiset, vuorotteluvapaalla olevat sekä kelan sairaspäivärahalla olevat maksavat 30,- euroa kuukaudessa pysyäkseen kassan vakuutettuna. Itsemaksavien vakuutettujen vakuutusmaksuseuranta tapahtuu Vakal-ohjelman avulla.

8 §

Työnantaja pidättää vakuutusmaksun vakuutetun palkasta palkanmaksun yhteydessä.

Eläkeläisvakuutettu maksaa vakuutusmaksun kuukausittain pankkisiirrolla. Vakuutusmaksun tilitys kassalle tapahtuu kerran kuukaudessa.

Jos vakuutettu ei saa palkkaa, vakuutusmaksu on suoritettava kassan hallituksen määräämällä tavalla. Kassan hallitus voi hakemuksesta vapauttaa vakuutetun vakuutusmaksun suorittamisvelvollisuudesta pitkäaikaisen ulkomailla oleskelun ajalta tai ajalta, jolloin vakuutettu on palkkaa saamatta ja työsuhteen päättymättä pitkäaikaisesti työstä poissa sairauden, synnytyksen, opiskelun, asevelvollisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Vakuutetulla ei ole maksuvapautuksen ajalta oikeutta näiden sääntöjen 10 §:n mukaisiin etuuksiin.

9 §

Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 7 §:ssä mainittua maksua enintään 30 prosentilla. Vakuutusmaksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.

ETUUDET

10 §

Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia vakuutetulle, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, vakuutetun terveydentilaa kuitenkaan vaaranta-matta, olisi tullut maksamaan.

Näissä säännöissä tarkoitettuna lääkärinä pidetään myös hammaslääkäriä. Suoritettavasta korvauksesta tehdään ennen sen maksamista 13 §:ssä tarkoitettu vähennys.

Sairauden hoitona ei kuitenkaan korvata keinohedelmöitystä. Yksityisillä lääkäriasemilla tehtyjä leikkauksia ei korvata.

Eläkeläisvakuutetuille sekä puolisoille korvataan 65 % sairaanhoitokuluista lukuun ottamatta kuitenkaan hammashoitoa, silmälaseja ja hammasproteeseja.

Kustannuksina korvataan:

1)         a) Lääkärinpalkkio, ei kuitenkaan hammaslääkärin  palkkiota, joka korvataan 8 kohdan                perusteella; sekä

            b) Terveyskeskusmaksu, poliklinikkamaksu, päiväkirurgia-

maksu sekä sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu, kuitenkin enintään 75 vuorokautta kalenterivuodessa.

Kotisairaanhoitoa korvataan kaksi hoitopäivää kuukaudessa.

2)  a) Laitoshoitoa sekä intervallihoitoa ei korvata.

     b) Kuntoutuslaitoksen hoitopäivämaksu edellä 1 b kohdassa mainittuihin                                           enimmäismääriin saakka.

     c) Yksityisen sairaanhoitolaitoksen lääkärin palkkio 70%, ellei hoito ole 1-8 kohdan                           nojalla muutoin korvattavaa.

      d) Päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjän hoidosta  huoltolassa tai katkaisuasemalla                        aiheutunut   hoitopäivämaksu aikaisintaan yhden vuoden väliajoin.                                                    

3)   a) Lääkärin määräämät lääkkeet, kun ne ovat kyseiselle

 henkilölle myös sairausvakuutuslain nojalla korvattavia.

  Lääkärin määräämät flunssalääkkeet sekä kipugeelit ovat  kokonaan korvattavia.

  Eläkeläisille, puolisoille, sekä lomautetuille korvaus  on 65 %.

  Punkkirokote korvataan korvausprosentin mukaan reseptiä  vastaa.

  Pneumokokkorokote korvataan 50% reseptiä vastaan.

b) Kliiniset ravintovalmisteet, niitä vastaavat tuotteet ja perusvoiteet silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla.

4)   a) Lääkärin määräämät laboratoriotutkimukset ja patologian alaan kuuluvat tutkimukset sekä niihin liittyvä näytteenotto, yksityisillä lääkäriasemilla korvaus on 50%.

b) Lääkärin määräämät radiologiset tutkimukset, yksityisillä lääkäriasemilla korvaus on 50%, ei kuitenkaan tutkimuksen yhteydessä tehtäviä muita toimenpiteitä.

c) Lääkärin määräämä fysioterapia ja fysioterapeuttiset tutkimukset 90 % 20 hoitokertaa vuodessa maksimissaan 60,- euroa kerta.

d)Lääkärin määräämä valohoito silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla, maksimissaan 60,- euroa kerta.

e) Lääkärin määräämä hieronta, naprapatia- ja kiropraktikkahoito 90 % yhteensä 20 hoitokertaa vuodessa. Kohtien c,e  yhteenlaskettu määrä on 20 kertaa vuodessa maksimissaan 60,- euroa kerta sekä

    f) Lääkärin määräämä lymfahoito 15 kertaa  kalenterivuonna, maksimissaan 60,- euroa       kerta.

5)   a) Kassan vakuutetulle aiheutuneet, kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset sairaanhoidon tai lääkärin määräämien apuvälineiden ja muiden laitteiden hankkimisen tai ylläpitämisen kannalta välttämättömät matkakustannukset halvinta kulkutapaa käyttäen enintään 20,- euroa/matka, ellei muuta matkustustapaa sairauden laadusta tai liikenneolosuhteista johtuen ole pidettävä välttämättömänä.

 b) Lääkärin tai muun 11 §:n 1 momentissa tarkoitetun    asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön  käynnistä potilaan luona johtuvat matkakustannukset.

c) Kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset tarpeelliset majoittumiskustannukset, mikäli kassan vakuutettu on korvattavan matkan aikana joutunut yöpymään majoitusliikkeessä taikka tutkimus- tai hoitolaitoksen potilaita varten järjestetyssä majoituspaikassa;

6)   a) Lääkärin määräämien sidosten, apuvälineiden ja tekojäsenten ensimmäinen hankkiminen 169 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti, jos niitä ei ole mahdollista saada joko pysyvästi tai tilapäisesti ilmaiseksi ja rajoittaen kassan vastuu enintään siihen määrään, jossa on otettu huomioon muualta saatavissa oleva korvaus tai maksualennus.

b) Tukipohjalliset sekä tenniskyynärpäätuki sekä tukisukat lääkärin määräyksestä aina kahden vuoden väliajoin.

7)   a) Vähintään kaksi vuotta kassaan kuuluneelle lääkärin tai optikon määräämien silmälasien tai piilolinssien hinta näöntarkastuksesta peritty palkkio mukaan lukien aikaisintaan kahden vuoden väliajoin 300,- euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti. Korvauksen edellytyksenä on, että silmälasien linssit on hiottu optisesti näkökykyä korjaaviksi.

b) Vakuutetulle korvataan silmien laserleikkauksesta 500,- euroa/silmä kertakorvauksena kahden vuoden jäsenyyden jälkeen. Edellytyksenä on, että silmälaseja ei jäsenelle korvata viiteen seuraavaan vuoteen leikkauksesta.

8)   a) Vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle hammaslääkärin ja erikoishammasteknikon ja suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä peritty muu kuin 1 kohdassa mainittu palkkio tai maksu siten, että hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa sekä muita kuin hammasproteesin hankintaan liittyviä, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Lisäetuutena korvataan työssäkäyville enintään 300,- euroa sekä eläkeläisille ja puolisoille  200,- euroa kunakin kalenterivuonna annetusta hoidosta aiheutuneista kustannuksista.

b) Hammasproteesin hankinnasta aiheutuneet kustannukset  kolmen vakuutusvuoden jälkeen työssäkäyville kuitenkin  enintään 450,- euroa yläproteesia kohti ja 450,- euroa  alaproteesia kohti sekä eläkeläisvakuutetuille ja       puolisoille 270,- euroa yläproteesia kohti ja 270,-     euroa alaproteesia kohti, aikaisintaan viiden vuoden    väliajoin saman puolen proteesiin.

11 §

Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen edellytyksenä on, että tutkimuksen suorittajan tai hoidon antajan on oltava asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut sosiaali-ja terveysalan lupa-ja valvontaviraston Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin merkitty henkilö.

Yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) tarkoitetussa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikössä.

Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa.

Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 hoitokertaa, jotka on otettava kahdentoista(12) kuukauden kuluessa ensimmäisestä hoitokerrasta lukien. Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerralla enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.

Edellä 10 §:n 2 momentin 7 ja 8 kohdassa mainittuja enimmäismääriä voidaan huhtikuussa pidettävän kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden kustannusten nousua vastaaviksi.

Edellä 10 §:n 7 kohdassa mainittujen vakuutusvuosien kertymä lasketan korvaustapahtumaa välittömästi edeltäneeltä kolmelta vuodelta, kohdassa 8 a mainittu vakuutusvuosien kertymä lasketaan kahdelta ja kohdassa 8 b mainittu kertymä neljältä korvaustapahtumaa välittömästi edeltäneeltä vuodelta.

12 §

Vakuutetun kuoltua suoritetaan hautausavustuksena rahamäärä, joka on 1200,- euroa.

Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli vakuutettu kuollessaan oli avioliitossa, muussa tapauksessa vakuutetun lapsille, tai ellei heitä ole, vakuutetun vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä ole elossa, kuolinpesälle. Milloin on syytä otaksua, että avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voi hallitus määrätä, että avustuksesta maksetaan ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta.

13 §

Edellä 10 §:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain (1224/2004) nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan vakuutetulla on oikeus saada korvausta muunkin Suomen lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan korvauksen. Vastaavasti, jos vakuutetulla on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.

14 §

Kassan vastuu alkaa vakuutussuhteen alkamisesta lukien ja päättyy vakuutussuhteen päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan vakuutussuhteen aikana syntyneitä kustannuksia. Jos sairaalahoito on alkanut vakuutuskauden kestäessä, lakkaa sen korvaaminen kuitenkin vasta 10 §:n 2 momentin 2 a kohdassa mainitun enimmäisajan päättyessä.

ETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

15 §

Jos vakuutettu on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä etuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänet erottaa kassasta taikka hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

16 §

Kassa on etuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista vakuutettua tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Mitä 2 momentissa on määrätty sovelletaan myös, jos vakuutettu on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.

17 §

Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä ketä lääkäriä tai 11 §:n 1 momentissa tarkoitettua asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sairaanhoito- tai tutkimuslaitosta tai apteekkia on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella korvattavasta hoidosta.

Kassan vakuutettu on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen määräämän lääkärin luona tai hallituksen määräämässä sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa.

Jos vakuutettu ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2 momentin nojalla antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

ETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

18 §

Näiden sääntöjen mukaista etuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.

Korvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Hautausavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 6 luku 8 § säännöksiä.

19 §

Näiden sääntöjen 10 §:n mukainen korvaus voidaan 13 §:n estämättä suorittaa täysimääräisenä, jos viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen viivästyy kassan vakuutetusta riippumattomasta syystä ja mikäli vakuutettu sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.

20 §

Jos kassan vakuutettu tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista etuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.

Aiheettomasti maksettu etuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen vakuutetun tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.

Aiheettomasti maksettu etuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista etuuksista.

MUUTOKSENHAKU ETUUSPÄÄTÖKSEEN

21 §

Kassan etuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus-ja rahoitusneuvonnasta.

Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava omaan kassaan tai Vakuutus-ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutettu on saanut tiedon päätöksestä. Vakuutetun katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen postituspäivästä.

Lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi saattaa asia myös tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun etuuspäätökseen tyytymätön sai kirjallisesti tiedon kassan päätöksestä ja kolmen vuoden määräajasta. Tuomioistuin on kassan kotipaikan  yleinen alioikeus eli käräjäoikeus.  Kanne voidaan tutkia myös siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vaatimuksen esittäjällä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka. 

22 §

Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta.

Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä mitä 4 momentissa on määrätty, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

23 §

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.

   Käyttörahastoa saadaan käyttää:

   1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen  peittämiseen; sekä

   2) hallituksen harkinnan mukaan 10 ja 12 §:ssä määrättyjen etuuksien lisäämiseen                         hallituksen  enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti.

Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 50 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten etuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.

VASTUUVELKA

24 §

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia,  maksamatta olevien etuuksien korvausmääriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

TILINPÄÄTÖS

25 §

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1196/2021) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

26 §

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.

Kassalla ei ole vakuutuskassalain 4 luvun 12 §:ssä  tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

TILINTARKASTUS

27 §

Kassalla on oltava yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.

Tilintarkastajaksi valitulle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.

Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.

28 §

Tilintarkastajien on hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa tarkastettava kassan tilinpäätös ja kirjanpito sekä hallinto ja annettava niistä kultakin tilikaudelta hallitukselle tilintarkastuskertomus viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista kassankokousta.

KASSANKOKOUS

29 §

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella vakuutetulla on oikeus osallistua ja käyttää puhevaltaa.

Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa. Kassakielenä on suomi ja ruotsi.

Kassankokouksiin voi osallistua etäyhteydellä. .

§ 30

Vakuutetulla on oikeus saada haluamansa asia kassakokouksen käsiteltäväksi. Vaatimus tulee esittää kirjallisena niin hyvissä ajoin, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Kassankokouksessa on kullakin vakuutetulla yksi ääni. Vakuutettu käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehellä on oikeus edustaa vain yhtä vakuutettua. Vakuutetun asiamiehen tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

Kassankokouksessa saa käyttää avustajaa.

Valtakirjat kassankokouksiin on toimitettava kassaan viikkoa ennen kassankokousta.

31 §

Kassalla on vuosittain yksi varsinainen kassankokous, joka pidetään huhtikuussa.

Huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

   1. Esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus.

   2. Päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta.

   3. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen  jäsenille ja toimitusjohtajalle.

   4. Päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän  peittämisestä.

   5. Päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen  vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat             antaa aihetta.

   6. Määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden  vakuutettujen sekä  tilintarkastajien                 palkkiot.

   7. Valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet   erovuoroisten hallituksen jäsenten ja                           varajäsenten  tilalle

   8. Valitaan tilintarkastajat ja varatilintarkastajat.          

   9.Käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

32 §

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta  tai kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

33 §

Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

Kokouskutsu ja muut kassan jäsenille tarkoitetut tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella, joka kiinnitetään työnantajan ilmoitustauluille sekä ilmoitukset paikallislehdissä. Tiedot ovat myös näkyvillä kassan kotisivuilla sekä iiris-ohjelmassa.

34 §

Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat .

Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.

Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa. Asiakirjat on oltava nähtävillä myös kassankokouksessa.

35 §

Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.

Kassankokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.

36 §

Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

Vakuutetulla on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

37 §

Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa vakuutettujen nähtävänä. Vakuutetuilla on oikeus saada jäljennös pöytäkirjasta ja sen liitteistä maksua vastaan.

Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

HALLITUS

38 §

Kassan hallitukseen kuuluu kahdeksan varsinaista jäsentä, joista kullakin on oltava henkilökohtainen varajäsen.

Hallituksen valitsee kassankokous. Hallituksessa voi edustettuna olla kaksi eläkeläisvakuutettua sekä kustakin toimintapiiriin kuuluvasta työnantajayrityksestä  enintään kaksi henkilöä. Hallitukseen valitun tulee olla kassan vakuutettu.

Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi kalenterivuotta ja hallituksesta eroaa joka vuosi neljä varsinaista jäsentä varajäsenineen.

39 §

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti: 

    1. Valita ja erottaa toimitusjohtaja ja kassan  toimihenkilöt sekä määrätä heidän                                toimenhoitonsa  ehdoista.

   2. Antaa toimitusjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten             tarvittavat ohjeet  ja määräykset.

   3. Vastaa kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta                                          järjestämisestä.

   4. Päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 44 §:s  mainittujen lainojen ottamisesta.

   5. Päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole  antanut ratkaisuoikeuksia                               toimitusjohtajalle tai  kassan toimihenkilöille.

   6. Kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa  käsiteltävät asiat sekä tehdä                 toimintakertomuksessa  kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli-tai  alijäämää                 koskeviksi toimenpiteiksi.

   7. Antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 43 §:n mukaisesti.

40 §

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Toimitusjohtaja ei voi toimia hallituksen puheenjohtajana.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään 4 muuta jäsentä on paikalla.

Hallituksen päätökseksi tulee se ehdotus, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy.

Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

41 §

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä:

   1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika  sekä kokouspaikka;

   2) kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä  muut henkilöt;

   3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät           mielipiteet;   sekä

   4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.

TOIMITUSJOHTAJA

42 §

Toimitusjohtajan tehtävä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa kassaa asiassa, joka eläkesäätiö ja eläkekassalain 4 luvun 13 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

KASSAN NIMENKIRJOITUS

43 §

Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.

VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO

44 §

Kassan on sijoitettava varansa tuottavasti ja turvaavasti sekä kassan maksuvalmius varmistaen. Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen.

Kassan on sopeutettava toimintansa sellaiseksi, että toiminta on mahdollista ilman lainan ottoa. Kassa saa kuitenkin ottaa tilapäisesti lyhytaikaisia lainoja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Kassa ei saa antaa takausta.

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN

45 §

Jos työnantaja haluaa muuttaa näissä säännöissä olevia työnantajaa koskevia velvollisuuksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään kuusi kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.

Saatuaan 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, kassan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin tarvittavien sääntömuutosten toteuttamiseksi.

SULAUTUMINEN JA JAKAUTUMINEN

46 §

Kassa ei voi sulautua tai jakautua. Sulautuminen ja jakautuminen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 7 luvussa säädetään.

VAKUUTUSKANNAN LUOVUTTAMINEN SEKÄ VAPAAEHTOINEN SELVITYSTILA JA KASSAN PURKAMINEN

47 §

Kassan vakuutuskannan luovuttaminen sekä vapaaehtoisen selvitystilan ja kassan purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kun vakuutuskassalain  8 luvussa säädetään.

LAKISÄÄTEINEN SELVITYSTILA JA PURKAMINEN

48 §                              

Kassan selvitystilan ja purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuuskassalain 9 luvussa säädetään.

Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava:

   1. Jollei vakuutettujen lukumäärä kahden viimeksi              kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt           säännöissä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää       todennäköisenä, että lukumäärä lähinnä neljän               seuraavan kuukauden aikana nouse edellä                     tarkoitetusta korkeampaan  määrään.

   2. Jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämä ole katettu kahden seuraavan                 tilikauden  aikana.

   3. Jos kassa ei täytä vastuuvelan laskentaperusteita tai  vastuuvelan kattamista  ja katteen             eriyttämistä koskevia vaatimuksia.

   4. Jos kaikki osakkaat lopettavat toimintansa, jonka  piirissä vakuutetut henkilöt toimivat.

   5. Jos säännöissä erikseen niin määrätään.

   6. Jos Finanssivalvonta on määrännyt kassan purettavaksi.

49 §

Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan vakuutettuja. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 36 kuukaudelta suorittamiensa vakuutusmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään yleishyödylliseen tarkoitukseen.