SÄÄNNÖT 2026

SAIRAUSKASSA PEKON SÄÄNNÖT
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 §
Vakuutuskassan nimi on Sairauskassa Peko, ruotsiksi
Sjukkassa Peko. Kassan kotipaikka on Pietarsaari.
2 §
Kassan tarkoituksena on näissä säännöissä määriteltyjen
etuuksien myöntäminen.
Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella
lakia eläkesäätiöistä ja eläkekassoista (946/2021) ja
vakuutuskassalakia (948/2021).
Kassan toimintaa valvoo Finanssivalvonta.
3 §
Kassassa on oltava vähintään 100 vakuutettua.
TOIMINTAPIIRI JA VAKUUTUSSUHDE
4 §
Kassan toimintapiirin muodostavat seuraaviin työnantajiin
suhteessa olevat henkilöt:
1.Koncentra Pistons Oy
2.B.Portin Oy
3.Alfen Elkamo Ab
4.Martekons Oy
5.Amada Automation Europe Ltd
6.Oy Elho Ab
7.Ateno Oy
8.Ab Ekeri Oy
9.Flowplus Oy
10. Oy Solving Ab
11. Oy Fluid-Bag Ab
12.Herrmans Bike Components ltd
13.Ab HSJ-Products, Lillby
14.Oy Varax-Products Ab
15.Löfs Ab Oy
16. STH-Steel Oy Ab
17.sekä edellä mainittujen työnantajien toimihenkilöt.
Toimintapiirin muodostavat työsuhteessa olevat henkilöt,
jotka saavat työnantajalta pääasiallisen
toimeentulonsa.
18.Sekä työssäkäyvien vakuutettujen puolisot samoilla
ehdoilla kuin eläkeläiset.
19.Kassan toimintapiiriin kuuluvat myös tämän
sairauskassan palveluksessa olevat henkilöt.
Kassan toimintapiiriin eivät kuitenkaan
kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu
tilapäiseksi ja enintään kolme kuukautta kestäväksi.
Kassan vakuutettuja ovat kaikki kassan toimintapiiriin
kuuluvat henkilöt ja vakuutussuhde on vapaaehtoinen.
Kassan vakuutetuksi on oikeutettu liittymään 6 kuukauden
kuluessa työsuhteen alkamisesta. Kassan hallitus toteaa
vakuutusehtojen täyttymisen.
Sekä työsuhteessa ja sairauskassan jäsenenä 10-vuotta
olleet eläkkeelle siirtyvät henkilöt. Eläkkeelle
siirtyvän on haettava kassan jäsenyyttä 3 kuukauden
kuluessa työsuhteen päätyttyä.
Työsuhteessa olevan vakuutetun puolison kuuluminen kassan
toimintapiiriin päättyy, kun jäsen eroaa tai erotetaan
kassasta.
Vakuutussuhde päättyy kun irtisanottu menee töihin
toimintapiirin ulkopuolelle tai rupeaa yrittäjäksi tai
tehtyään kassalle kirjallisen eroilmoituksen.
Vakuutussuhteen alkaessa vakuutetulle annetaan kassan
säännöt.
Vakuutettuja tiedotetaan sääntömääräyksistä ja
muutoksista postitse, kassan internetsivuilla sekä
työnantajien ilmoitustauluilla.
KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN
5 §
Vakuutettu eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen
toimintapiiriin.
Vakuutettu voidaan erottaa kassasta ainoastaan näiden
sääntöjen 15 §:ssä mainituissa tapauksissa.
Vakuutettu, joka eroaa kassasta ei ole oikeutta liittyä
uudelleen kassan vakuutetuksi ellei työpaikka kuulu
kassan piiriin. Vakuutetulla, joka erotetaan kassasta, ei
ole oikeutettu uudelleen liittyä kassan vakuutetuksi.
Vakuutettu katsotaan eronneeksi, mikäli hän on
laiminlyönyt vakuutusmaksujen suorittamisen 4 kuukauden
ajalta.
6 §
Vakuutetulla, joka eroaa tai erotetaan kassasta, ei ole
osuutta kassan varoihin.
JÄSENMAKSU
7 §
Kassan vakuutusmaksu on 1,4 prosenttia vakuutetun
työnantajalta saamastaan ennakkoperintälain alaisesta
palkasta kuitenkin vähintään 30,- euroa ja enintään 75,-
euroa kuukaudessa.
Eläkeläisten ja puolisoiden vakuutusmaksu on 35,- euroa
kuukaudessa. Osa-aikaeläkeläiset, vuorotteluvapaalla
olevat, lomautetut sekä kelan sairaspäivärahalla olevat
maksavat 30,- euroa kuukaudessa pysyäkseen kassan
vakuutettuna. Itsemaksavien vakuutettujen
vakuutusmaksuseuranta tapahtuu Vakal-ohjelman avulla.
8 §
Työnantaja pidättää vakuutusmaksun vakuutetun palkasta
palkanmaksun yhteydessä.
Eläkeläisjäsenet maksavat vakuutusmaksun kuukausittain
pankkisiirrolla. Vakuutusmaksun tilitys kassalle tapahtuu
kerran kuukaudessa.
Jos vakuutettu ei saa palkkaa, jäsenmaksu on suoritettava
kassan hallituksen määräämällä tavalla. Kassan hallitus
voi hakemuksesta vapauttaa vakuutetun jäsenmaksun
suorittamisvelvollisuudesta pitkäaikaisen ulkomailla
oleskelun ajalta tai ajalta, jolloin vakuutettu on
palkkaa saamatta ja työsuhteen päättymättä
pitkäaikaisesti työstä poissa sairauden, synnytyksen,
opiskelun, asevelvollisuuden tai muun vastaavan syyn
vuoksi. Vakuutetulla ei ole maksuvapautuksen ajalta
oikeutta näiden sääntöjen 10 §:n mukaisiin etuuksiin.
9 §
Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus
voi alentaa tai korottaa 7 §:ssä mainittua maksua
enintään 30 prosentilla. Jäsenmaksujen muutos, jonka
kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin
toteutettava sääntömuutoksena.
ETUUDET
10 §
Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia
kustannuksia vakuutetulle, jonka sairauden, raskauden tai
synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun
asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön
hoitoon. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito
tarpeettomia kustannuksia välttäen, vakuutetun
terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut
maksamaan.
Näissä säännöissä tarkoitettuna lääkärinä pidetään myös
hammaslääkäriä. Suoritettavasta korvauksesta tehdään
ennen sen maksamista 13 §:ssä tarkoitettu vähennys.
Sairauden hoitona ei kuitenkaan korvata
keinohedelmöitystä. Yksityisillä lääkäriasemilla tehtyjä
leikkauksia ei korvata.
Eläkeläisjäsenille sekä puolisoille korvataan 65 %
sairaanhoitokuluista lukuun ottamatta kuitenkaan
hammashoitoa, silmälaseja ja hammasproteeseja.
Kustannuksina korvataan:
1. a) Lääkärinpalkkio, ei
kuitenkaan hammaslääkärin palkkiota, joka korvataan 8
kohdan perusteella; sekä
b)Terveyskeskusmaksu, poliklinikkamaksu, päiväkirurgiamaksu
sekä sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu,
kuitenkin enintään 75 vuorokautta kalenterivuodessa.
Kotisairaanhoitoa korvataan kaksi hoitopäivää
kuukaudessa.
2. a) Laitoshoitoa sekä intervallihoitoa ei korvata.
b)Kuntoutuslaitoksen hoitopäivämaksu edellä 1 b kohdassa
mainittuihin enimmäismääriin saakka.
c)Yksityisen lääkäriasemien lääkärin palkkio 70%. ellei
hoito ole 1-8 kohdan nojalla muutoin korvattavaa.
d)Päihdyttävien aineiden
väärinkäyttäjän hoidosta huoltolassa tai
katkaisuasemalla aiheutunut hoitopäivämaksu aikaisintaan
yhden vuoden väliajoin.
3. a) Lääkärin määräämät lääkkeet, kun ne ovat
kyseiselle henkilölle myös sairausvakuutuslain nojalla
korvattavia.
Lääkärin määräämät flunssalääkkeet sekä
kipugeelit ovat kokonaan korvattavia.
Eläkeläisille, puolisoille, sekä
lomautetuille korvaus on 65 %.
Punkkirokote korvataan korvausprosentin
mukaan reseptiä vastaa.
Pneumokokkirokote korvataan 50% reseptiä vastaan.
b )Kliiniset ravintovalmisteet, niitä vastaavat tuotteet
ja perusvoiteet
silloin, kun korvausta on saatu myös
sairausvakuutuslain nojalla.
4. a)Lääkärin määräämät laboratoriotutkimukset
ja patologian alaan kuuluvat tutkimukset sekä niihin
liittyvä näytteenotto,
yksityisillä lääkäriasemilla korvaus on 50%.
b)Lääkärin määräämät radiologiset
tutkimukset, yksityisillä lääkäriasemilla
korvaus on 50%, ei kuitenkaan tutkimuksen yhteydessä
tehtäviä muita
toimenpiteitä.
c)Lääkärin määräämä fysioterapia ja
fysioterapeuttiset tutkimukset 90 % 20 hoitokertaa
vuodessa maksimissaan
60,- euroa kerta.
d)Lääkärin määräämä valohoito silloin, kun korvausta on
saatu myös sairausvakuutuslain nojalla, maksimissaan 60,-
euroa kerta.
e)Lääkärin määräämä hieronta, naprapatiaja
kiropraktikkahoito 90 % yhteensä 20 hoitokertaa
vuodessa. Kohtien c,e yhteenlaskettu määrä on 20 kertaa
vuodessa maksimissaan 60,- euroa kerta sekä
f)Lääkärin määräämä lymfahoito 15 kertaakalenterivuonna,
maksimissaan 60,- euroa kerta.
g)Psykoterapia korvataan lääkärin lähetteellä 6 kertaa
vuodessa ja se korvataan
erikoislääkärin palkkion mukaan.
5. a) Kassan vakuutetulle aiheutuneet, kassan
hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset sairaanhoidon
tai lääkärin määräämien apuvälineiden ja muiden
laitteiden hankkimisen tai ylläpitämisen kannalta
välttämättömät matkakustannukset halvinta kulkutapaa
käyttäen enintään 20,- euroa/matka, ellei muuta
matkustustapaa sairauden laadusta tai
liikenneolosuhteista johtuen ole pidettävä
välttämättömänä.
b)Lääkärin tai muun 11 §:n 1 momentissa
tarkoitetun asianmukaisen ammattikoulutuksen
saaneen henkilön käynnistä potilaan luona johtuvat
matkakustannukset.
c)Kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset
tarpeelliset majoittumiskustannukset, mikäli kassan
vakuutettu on korvattavan matkan aikana joutunut yöpymään
majoitusliikkeessä taikka tutkimus- tai hoitolaitoksen
potilaita varten järjestetyssä majoituspaikassa;
6. a) Lääkärin määräämien sidosten, apuvälineiden ja
tekojäsenten ensimmäinen hankkiminen 169 euron
enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti, jos niitä ei
ole mahdollista saada joko pysyvästi tai tilapäisesti
ilmaiseksi ja rajoittaen kassan vastuu enintään siihen
määrään, jossa on otettu huomioon muualta saatavissa
oleva korvaus tai maksualennus.
b)Tukipohjalliset sekä tenniskyynärpäätuki sekä
tukisukat lääkärin määräyksestä
aina kahden vuoden
väliajoin.
7. a) Vähintään kaksi vuotta kassaan kuuluneelle
lääkärin tai optikon määräämien silmälasien tai
piilolinssien hinta näöntarkastuksesta peritty palkkio
mukaan lukien aikaisintaan kahden vuoden väliajoin 300,-
euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti.
Korvauksen edellytyksenä on, että silmälasien linssit on
hiottu optisesti näkökykyä korjaaviksi.
b)Vakuutetulle korvataan silmien laserleikkauksesta 500,-
euroa/silmä kertakorvauksena kahden vuoden jäsenyyden
jälkeen. Edellytyksenä on, että silmälaseja ei jäsenelle
korvata viiteen seuraavaan vuoteen leikkauksesta.
8. a) Vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle
hammaslääkärin ja erikoishammasteknikon ja suuhygienistin
suorittamasta hoitotyöstä peritty muu kuin 1 kohdassa
mainittu palkkio tai maksu siten, että hoitotyönä
pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa sekä
muita kuin hammasproteesin hankintaan
liittyviä, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä
työtä. Lisäetuutena korvataan työssäkäyville enintään
300,- euroa sekä eläkeläisille ja puolisoille 200,-
euroa kunakin kalenterivuonna annetusta hoidosta
aiheutuneista kustannuksista.
b)Hammasproteesin hankinnasta
aiheutuneet kustannukset kolmen vakuutusvuoden
jälkeen työssäkäyville kuitenkin enintään 450,-
euroa yläproteesia kohti ja
450,- euroa alaproteesia kohti sekä
eläkeläisvakuutetuille ja puolisoille 270,-
euroa yläproteesia kohti ja 270,- euroa alaproteesia
kohti, aikaisintaan viiden
vuoden väliajoin saman puolen proteesiin.
11 §
Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen edellytyksenä on,
että tutkimuksen suorittajan tai hoidon antajan on oltava
asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut sosiaali- ja
terveysalan lupa- ja valvontavirastoon merkitty henkilö.
Yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai
annettu hoito on tapahtunut yksityisestä
terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) tarkoitetussa
yksityisen terveydenhuollon toimintayksikössä.
Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään
lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän
hoitokäytännön mukaista
sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen
korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen
perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan
määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan
enintään 15 hoitokertaa, jotka on
otettava kahdentoista(12) kuukauden kuluessa
ensimmäisestä hoitokerrasta lukien. Lääkkeitä, kliinisiä
ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerralla
enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä
Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen
määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito
olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei
korvata.
Edellä 10 §:n 2 momentin 7 ja 8 kohdassa mainittuja
enimmäismääriä voidaan huhtikuussa pidettävän
kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden
alusta lukien kassankokousvuoden kustannusten nousua
vastaaviksi.
Edellä 10 §:n 7 kohdassa mainittujen vakuutusvuosien
kertymä lasketan korvaustapahtumaa välittömästi
edeltäneeltä kolmelta vuodelta, kohdassa 8 a mainittu
vakuutusvuosien kertymä lasketaan kahdelta ja kohdassa 8
b mainittu kertymä neljältä korvaustapahtumaa
välittömästi edeltäneeltä vuodelta.
12 §
Vakuutetun kuoltua suoritetaan hautausavustuksena
rahamäärä, joka on 1200,- euroa.
Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli vakuutettu
kuollessaan oli avioliitossa, muussa tapauksessa
vakuutetun lapsille, tai ellei heitä ole, vakuutetun
vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä ole elossa,
kuolinpesälle. Milloin on syytä otaksua, että avustukseen
oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voi hallitus
määrätä, että avustuksesta maksetaan ensin enintään
todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut
hautauksesta.
13 §
Edellä 10 §:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa
vain siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain
(1224/2004) nojalla saatavat vastaavanlaiset
korvaukset.
Jos kassan vakuutetulla on oikeus saada korvausta muunkin
Suomen lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle
suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää
muun lain nojalla suoritettavan korvauksen. Vastaavasti,
jos vakuutetulla on oikeus saada korvausta muun maan kuin
Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus
voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon
kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.
14 §
Kassan vastuu alkaa vakuutussuhteen alkamisesta lukien ja
päättyy vakuutussuhteen päättyessä. Kassa korvaa
ainoastaan vakuutus aikana syntyneitä kustannuksia. Jos
sairaalahoito on alkanut vakuutuskauden kestäessä, lakkaa
sen korvaaminen kuitenkin vasta 10 §:n 2 momentin 2 a
kohdassa mainitun enimmäisajan päättyessä.
ETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET
15 §
Jos vakuutettu on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen
vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia
tietoja, joilla on merkitystä etuuden saamiseen tai
suuruuteen, voidaan hänet erottaa kassasta taikka hänelle
kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin
olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
16 §
Kassa on etuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista
vakuutettua tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on
tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.
Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on aiheuttanut
vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta,
voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa tai
jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan
kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
Mitä 2 momentissa on määrätty sovelletaan myös, jos
vakuutettu on tahallisesti estänyt parantumistaan tai
ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan
osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon,
vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa
toimenpidettä lukuun ottamatta.
17 §
Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä
ketä lääkäriä tai 11 §:n 1 momentissa tarkoitettua
asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä taikka
mitä sairaanhoito- tai tutkimuslaitosta tai apteekkia on
käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella
korvattavasta hoidosta.
Kassan vakuutettu on velvollinen käymään kassan
hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella
korvausasian selvittämistä varten tutkittavana
hallituksen määräämän lääkärin luona tai hallituksen
määräämässä sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa.
Jos vakuutettu ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2
momentin nojalla antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä
joko kokonaan tai osaksi.
ETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN
18 §
Näiden sääntöjen mukaista etuutta on haettava
kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi
katsottava selvitys.
Korvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen
aiheuttamista kustannuksista on haettava kuuden kuukauden
kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on
suoritettu. Hautausavustusta on haettava vuoden
kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt.
Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin
myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on
pidettävä kohtuuttomana.
Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden
viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 6 luku 8 §
säännöksiä.
19 §
Näiden sääntöjen 10 §:n mukainen korvaus voidaan 13 §:n
estämättä suorittaa täysimääräisenä, jos viimeksi
mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen
viivästyy kassan vakuutetusta riippumattomasta syystä ja
mikäli vakuutettu sitoutuu suorittamaan lain nojalla
saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen
suorittamaa korvausta vastaavan osan.
20 §
Jos kassan vakuutettu tai muu edunsaaja on saanut näiden
sääntöjen mukaista etuutta enemmän kuin mihin hänellä on
ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä
takaisin.
Aiheettomasti maksettu etuus voidaan jättää osittain tai
kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan
kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava
johtuneen vakuutetun tai edunsaajan tai hänen edustajansa
vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä
määrä on vähäinen.
Aiheettomasti maksettu etuus saadaan periä takaisin myös
kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista
etuuksista.
MUUTOKSENHAKU ETUUSPÄÄTÖKSEEN
21 §
Kassan etuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa
ratkaisusuositusta Vakuutus-ja rahoitusneuvonnasta.
Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava omaan
kassaan tai Vakuutus-ja rahoitusneuvontaan 30 päivän
kuluessa siitä, kun vakuutettu on saanut tiedon
päätöksestä. Vakuutetun katsotaan saaneen tiedon
päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen
postituspäivästä.
Lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi saattaa asia myös
tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kanne on nostettava kolmen
vuoden kuluessa siitä, kun etuuspäätökseen tyytymätön sai
kirjallisesti tiedon kassan päätöksestä ja kolmen vuoden
määräajasta. Tuomioistuin on
kassan kotipaikan yleinen alioikeus eli
käräjäoikeus. Kanne voidaan tutkia myös siinä
käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vaatimuksen
esittäjällä on kotipaikka tai vakituinen
asuinpaikka.
22 §
Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.
Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20
prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä
sen jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama
alijäämä edellisiltä tilikausilta.
Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden
ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon
keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole
pakollinen.
Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen
mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman
alijäämän peittämiseksi.
Sen estämättä mitä 4 kappaleessa on määrätty,
Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan
erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei
yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää
pienemmäksi.
23 §
Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota
ei ole siirretty vararahastoon. Käyttörahastoa saadaan
käyttää:
1.tilinpäätöksen osoittaman alijäämän
ensisijaiseen peittämiseen; sekä
2.hallituksen harkinnan mukaan 10 ja 12 §:ssä määrättyjen
etuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi
kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti.
VASTUUVELKA
24 §
Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa
sattuneiden
vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, maksamatta o
levien etuuksien korvausmääriä. Korvausvastuu lasketaan
tilinpäätökseen Finanssivalvonnan kassalle määräysten
mukaista laskuperustetta noudattaen.
TILINPÄÄTÖS
25 §
Kassan tilikautena on kalenterivuosi.
Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja
terveysministeriön asetuksen (1196/2021) ja
Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen
tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen
liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä
toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on
annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään
kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.
26 §
Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen,
käytetään siihen vararahastoa.
Kassalla ei ole vakuutuskassalain 76 §:ssä tarkoitettua
lisämaksuvelvollisuutta.
TILINTARKASTUS
27 §
Kassalla on oltava yksi kalenterivuodeksi kerrallaan
valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan
valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty
tilintarkastusyhteisö.
Tilintarkastajaksi valitulle henkilölle on valittava
varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi valitulle
tilintarkastusyhteisölle ei valita
varatilintarkastajaa.
Vähintään yhden tilintarkastajan ja tämän
varatilintarkastajan on oltava Keskuskauppakamarin tai
kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja (KHT-tai HTMtilintarkastajaa)
tai tilintarkastusyhteisö (KHTtai
HTMyhteisö).
28 §
Tilintarkastajien on hyvän tilintarkastustavan
edellyttämässä laajuudessa tarkastettava kassan
tilinpäätös ja kirjanpito sekä hallinto ja annettava
niistä kultakin tilikaudelta hallitukselle
tilintarkastuskertomus viimeistään kaksi viikkoa ennen
varsinaista kassankokousta.
KASSANKOKOUS
29 §
Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella,
johon jokaisella vakuutetulla on oikeus osallistua ja
käyttää puhevaltaa.
Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.
Kassakielenä on suomi ja ruotsi.
Kassankokouksiin voi osallistua etäyhteydellä. .
§ 30
Vakuutetulla on oikeus saada haluamansa asia
kassakokouksen käsiteltäväksi. Vaatimus tulee esittää
kirjallisena niin hyvissä ajoin, jotta asia voidaan
sisällyttää kokouskutsuun.
Kassankokouksessa on kullakin vakuutetulla yksi ääni.
Vakuutettu käyttää oikeuttaan kassankokouksessa
henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä.
Asiamiehellä on oikeus edustaa vain yhtä vakuutettua.
Jäsenen asiamiehen tulee esittää päivätty ja yksilöity
valtakirja.
Kassankokouksessa saa käyttää avustajaa.
Valtakirjat kassankokouksiin on toimitettava kassaan
viikkoa ennen kassankokousta.
Hallitukseen ehdolle tulevan vakuutetun on esitettävä
kokouksessa omavaraisuustodistus sekä
edunvalvontatodistus. Varajäseneksi valitun tulee esittää
todistukset ennen hallituskauden alkua.
31 §
Kassalla on vuosittain yksi varsinainen kassankokous,
joka pidetään huhtikuussa.
Huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa
kassankokouksessa:
1.Esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus.
2.Päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta.
3. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen
jäsenille ja toimitusjohtajalle.
4. Päätetään ylijäämän käyttämisestä
tai alijäämän peittämisestä.
5.Päätetään muista toimenpiteistä, joihin
edellisen vuoden toiminta
ja tilinpäätös
saattavat antaa aihetta.
6.Määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden
vakuutettujen sekä tilintarkastajien palkkiot.
7.Valitaan tarvittavat jäsenet ja
varajäseneterovuoroisten hallituksen jäsenten ja
varajäsenten tilalle.
8.Valitaan tilintarkastajat ja
varatilintarkastajat.
9.Käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut
asiat.
32 §
Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus
katsoo siihen olevan aihetta.
Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos
kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään
yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta
äänimäärästä, tai Finanssivalvonta tai kassan
tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa
asian käsittelyä varten.
Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2
momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.
33 §
Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä
viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos
päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä
asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen
toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin
kuin neljän viikon kuluttua.
Kokouskutsu ja muut kassan jäsenille tarkoitetut
tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella,
joka toimitetaan sairauskassan kotisivuilla
peko.yhdistysavain.fi
34 §
Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa
aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat .
Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on
tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset
pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan
toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen
nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli
kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista
koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava
kokouskutsussa.
Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen
muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö
mainittava kokouskutsussa. Asiakirjat on oltava
nähtävillä myös kassankokouksessa.
35 §
Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän
tehtävään valitsema henkilö.
Kassankokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai
näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on
kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai
äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy.
Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä.
Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.
Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on
pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään
kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä,
ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan
selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin
lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista
koskevan sopimuksen hyväksymistä.
36 §
Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden
sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi
asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä
ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos
asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa
käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä,
vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous
voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen
koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.
Vakuutetulla on oikeus saada haluamansa asia
kassankokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti
sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia
voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
37 §
Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on
merkittävä saapuvilla olleet äänioikeutetut ja heidän
äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin
päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja
on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä
varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja
allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden
viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa
jäsenten nähtävänä. Vakuutetuilla on oikeus saada
jäljennös pöytäkirjasta ja sen liitteistä maksua vastaan.
Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä
luotettavalla tavalla.
HALLITUS
38 §
Kassan hallitukseen kuuluu kahdeksan varsinaista jäsentä,
joista kullakin on oltava henkilökohtainen varajäsen.
Hallituksen valitsee kassankokous. Hallituksessa voi
edustettuna olla kaksi eläkeläisjäsentä sekä kustakin
toimintapiiriin
kuuluvasta työnantajayrityksestä enintään kaksi
henkilöä. Hallitukseen valitun tulee olla kassan
vakuutettu.
Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi kalenterivuotta
ja hallituksesta eroaa joka vuosi neljä varsinaista
jäsentä varajäsenineen.
39 §
Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta
ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Hallituksen tehtävänä on erityisesti:
1.Valita ja erottaa toimitusjohtaja ja kassan
toimihenkilöt sekä määrätä
heidän toimenhoitonsa ehdoista.
2.Antaa toimitusjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja
muun toiminnan
hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja
määräykset.
3.Vastaa kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan
asianmukaisesta
järjestämisestä.
4.Päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 44 §:ssä
mainittujen lainojen
ottamisesta.
5. Päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole
antanut ratkaisuoikeuksia toimitusjohtajalle
tai kassan toimihenkilöille.
6. Kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa
käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa
kokoukselle esitys tilinpäätöksen
osoittamaa yli-tai alijäämää koskeviksi
toimenpiteiksi.
7. Antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 43
§:n mukaisesti.
40 §
Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan
ja varapuheenjohtajan. Toimitusjohtaja ei voi toimia
hallituksen puheenjohtajana.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä
ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on
kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen vakuutettu
tai toimitusjohtaja sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai
varapuheenjohtaja ja vähintään 3 muuta vakuutettua on
paikalla.
Hallituksen päätökseksi tulee se ehdotus, jota enemmän
kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai äänten
mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy.
Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa ottaa osaa
sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan
välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.
41 §
Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka
allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan
laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen
kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen.
Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus
saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan.
Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä
luotettavalla tavalla. Pöytäkirjaan on merkittävä:
kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä
kokouspaikka;
1.kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet
sekä muut henkilöt;
kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja
suoritetut äänestykset sekä
eriävät mielipiteet; sekä esteellisyydet ja muut
tarpeellisiksi katsotut seikat.
TOIMITUSJOHTAJA
42 §
Toimitusjohtajan tehtävä on hoitaa kassan juoksevaa
hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten
mukaisesti. Toimitusjohtajan on huolehdittava, että
kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito
luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajalla on
oikeus edustaa kassaa asiassa, joka eläkesäätiö
ja eläkekassalain 4 luvun ja 13 §:n mukaan kuuluu hänen
tehtäviinsä.
KASSAN NIMENKIRJOITUS
43 §
Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen,
toimitusjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan
toimihenkilö, kaksi yhdessä.
VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO
44 §
Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja turvaavasti
sekä kassan maksuvalmius varmistaen. Kassan varoja ei saa
käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen
tarkoitukseen.
Kassan on sopeutettava toimintansa sellaiseksi, että
toiminta on mahdollista ilman lainan ottoa. Kassa saa
kuitenkin ottaa tilapäisesti lyhytaikaisia lainoja
maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Kassa ei saa antaa
takausta.
TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN
45 §
Jos työnantaja haluaa muuttaa näissä säännöissä olevia
työnantajaa koskevia velvollisuuksia, on siitä
kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään kuusi
kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.
Jos työnantajan antama pakollista jäsenyyttä koskeva
suostumus peruutetaan, on se voimassa vielä kuusi
kuukautta sen jälkeen, kun ilmoitus peruuttamisesta on
saapunut kassalle.
Saatuaan 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, kassan on
viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin tarvittavien
sääntömuutosten toteuttamiseksi.
SULAUTUMINEN JA JAKAUTUMINEN
46 §
Kassa ei voi sulautuaja/tai jakautua. Sulautuminen ja
jakautuminen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden
osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 7
luvussa säädetään.
VAKUUTUSKANNAN LUOVUTTAMINEN SEKÄ VAPAAEHTOINEN
SELVITYSTILA JA KASSAN PURKAMINEN
47 §
Kassan vakuutustilan luovuttaminen sekä vapaaehtoisen
selvitystilan ja kassan purkamisen ja niiden
edellyttämien toimenpiteiden osalta on
toimittava siten kun vakuutuskassalain 8 luvussa
säädetään.
LAKISÄÄTEINEN SELVITYSTILA JA PURKAMINEN
48 §
Kassan selvitystilan ja purkamisen ja niiden
edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten
kuin vakuuskassalain 9 luvussa säädetään.
Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava:
1.Jollei vakuutettujen lukumäärä kahden viimeksi kuluneen
kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt säännöissä
määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida
pitää todennäköisenä, että lukumäärä lähinnä seuraavan
neljän seuraavan kuukauden aikana nouse
edellä tarkoitetusta korkeampaan määrään.
2.Jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämä
ole katettu kahden seuraavan tilikauden aikana.
3.Jos kassa ei täytä vastuuvelan laskenta-perusteita tai
vastuuvelan kattamista ja katteen eriyttämistä koskevia
vaatimuksia.
4.Jos kaikki osakkaat lopettavat toimintansa, jonka
piirissä vakuutetut henkilöt toimivat.
5.Jos säännöissä erikseen niin määrätään.
6.Jos Finanssivalvonta on määrännyt kassan
purettavaksi.
49 §
Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille,
jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan vakuutettuja.
Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi
edeltäviltä 36 kuukaudelta suorittamiensa
vakuutusmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava
määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan
äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään
yleishyödylliseen tarkoitukseen.